Aasian portilla

Turkki jakautuu kahtia maantieteellisesti. Marmaran meri erottaa Euroopan puoleisen osan Aasiasta. Itse ajoin tänään Eceabatiin, mistä on vain lyhyt lauttamatka Aasian puolelle Canakkaleen.

Tässä linkki: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Turkki

IMG_2119.JPG

Toinen historiaa koskettava asia tämän päivän reitin varrella oli Gelibolu. Siellä käytiin ehkä Turkin lähihistorian voitollisin taistelu vuonna 1915 vastaan Ottomaanit ja Liittouneiden armeija. Tosin kummallakin puolella oli kaatuneita yli 200 000 sotilasta. Ajoin tänään yhden sen muistolehdon ohi… koskettava hautausmaa, missä oli noin tuhat turkkilaista sotilasta haudattuna.

Linkki taisteluun: http://en.m.wikipedia.org/wiki/Gallipoli_Campaign

IMG_2129.JPG

Balkan&Turkki 21.etappi 5.10.2014 Kesan – Eceabat, 112 km / #1907 km, +1162m / -1280m.

Reitti: http://ridewithgps.com/trips/3577986

IMG_0606.JPG

Hieno ajopäivä tänään! Kaikki sujui kuin rasvattuna vaikka matka oli aika pitkä 112 km. Reitin suunnittelun tärkeä lähtökohta oli sääennuste. Luvassa oli myötäistä tuulta. Se meni nappiin. Alkumatkasta tosin noin 35 kilometriä ajoin sivuvastaiseen, mutta kun tien kääntymisen tiesi, sen kesti. Alussa oli myös reissun ainut kunnon nousu noin 400 metriin. Hiki valui, mutta siihen on jo tottunut. Pientä nämä nousut ovat Bulgarian vuorten jälkeen. Hei… pieni episodi sentään, mikä unohtui eilisestä. Muistin sen, kun tänään taas yksi koira halusi maistaa pohjettani. Eilen oli tositilanne. Shaefrerin näköinen aika isokin peto hyökkäsi ”moottoritien” keskikaistalta minua päin. Onneksi oli alamäki, joten pääsin pakoon. Vähän sen jälkeen alkoi nousu ja siinä en millään olisi pystynyt polkemaan karkuun!

IMG_2122.JPG

Mutta sitten mentiinkin… Tuon ison nousun jälkeen alkoi nautinnollinen monen kilometrin lasku. Tosin en uskaltanut painaa ihan täysillä, joten maksiminopeus jäi niukasti alle kuudenkympin (59,5 km/h). Fillarikaverini Järvisen Pekka kuittailikin Facebookissa, että oliko kuudenkympin rajoitus. Ihan hyvää kyytiä kuitenkin tultiin monta kilometriä. Kun tie käantyi kohti lounasta, oli kuin olisi saanut siivet selkäänsä. Takana puhalsi tänään ennusteen mukaan noin 20 – 25 km tunnissa myötäistä tai sivumyötäistä. Ja se kyllä tuntui… vauhti kasvoi tasaisellakin noin 30-35 km/h:ssa. Panoin heittämällä ohi kuuluisan Gelibolun, vaikka alunperin ajattelin pitää siellä pienen tauoan. Koko matkan keskinopeuskin nousi peräti 24,1 km/h:ssa sisältäen sentään nousut ja kahden kaupungin läpiajon.

IMG_2123.JPG

Loppumatkalla naviystäni pikkuG yritti tehdä tempun.. Panin sille osoitteeksi päätekaupungin Eceobat. Mutta pikkuG olisi halunnut välttämättä tehdä pienen risteilyn Gelipolusta toiselle puolelle lahtea ja ajaa sitten Aasian puolella loppumatkan ja tulla taas lautalla takaisin määränpäähän. Tuon pikkuG:n kanssa pitää olla hereillä koko ajan, vaikka muuten ihana ja tarpeellinen ystävä se onkin. Monesti se on pelastanut pahasta ja auttanut matkanteossa. Olen saanut pikkuGeen ennen Rooma-Hämpton eläkepolkaisua sen jälleenmyyjältä Geotrimin porukalta. Paninkin tältäkin reissulta kiitos-emailin ystävälleni Matti Ronkaiselle asiasta.

IMG_2127.JPG

Loppumatkalla oli paljon noita puutarhatuotteita tarjolla. Pysähdyinkin oikeastaan ensimmäisen kerran koko pitkän päivämatkani aikana yhteen. Toki juomataukoja omasta pyöräpullosta pidin monella hikipaikalla aiemmin. Ostin kolme isoa tomaattia ja jyrsin ne siinä paikalla. Tyttö ei millään olisi ottanut rahaa. Sanoi hinnaksi puoli liiraa. No annoin kuitenkin 50 senttiä eurorahaa, mihin hän oli hyvin tyytyväinen. Mies, olisiko ollut paikan pomo, seurasi tapahtumaa ja tuli kyselemään matkastani. Hän tunnisti Suomen lipun ja alkoi kysellä lisää. Kerroin, että olin aloittanut pyöräreissuni Budapestistä ja sitten livahti valkoinen valhe (eli reissuni aluperäinen päätepiste Antalya). Hän luetteli samantien ulkomuistista kaikki isot kaupungit tuon reitin varrella. Lopuksi hän antoi minulle parin kilon hunajamelonin, jonka laitoin tarakalle. Oli muuten hyvä palautussessio hotellissa suihkuin jälkeen, kun pikkuveitsellä leikaten, söin koko melonin.

IMG_2126.JPG

Täällä Hotelli Ejderissa nyt kirjoittelen. Kello tulee jo kohta iltakymmenen. Kävin tunti pari sitten kaupungissa syömässä. Eka homma meni vähän pieleen, kun söin varmaan elämäni ensimmäisen kalahampurilaisen, ollenkaan etukäteen tietämättä sitä. Pienessä rantaravintolassa pyysin ruokalistaa, mutta sitä ei ollut. Sitten nuori tyttö, millä oli englanti hallussa, kertoi vaihtoehtoja, Tartuin hänen mainostamaan ”fishdisheeseen” ja luulin saavani oikein kala-aterian. Tulos oli paistettua kalaa ranskanleivän palasen välissä. Toinen yritys puolen tunnin kävelyn jälkeen kebabravintolassa tuotti jo tulosta. Sain sieltä mukaan ihan hyvän annoksen kebab-lihaa ja riisiä. Ne menivät mukavasti alas parin oluen kanssa täällä hotellihuoneessani. En kehdannut ottaa kummastakaan kuvia. Tänään muuten pikkuG ilmoitti 112 km:n reitin energiankulutukseksi peräti 4900 kcal. Tosin nuo lukemat ovat kovin viitteellisiä, koska kännykkäohjelmani Ridewithgps taisi näyttää tuhatkunta kaloria vähemmän.

IMG_2124.JPG

Aasian portilla ollaan ja seuraavaksi on tarkoitus mennä katsomaan pyörän selästä Aasian puolta!

Mainokset
Kategoria(t): matkapäiväkirja, matkareitti, Turkki, yleistietoa pyöräilystä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s